Kissamaan nokiaton ihmisflipperi

Moro! Mä olen tuon ihmisen esimies ja tän kukkulan kuningaskebardi. Kuten ylläolevasta kuvastani näkyy, niin alkoi niinpaljon riepoo ton ihmispalvelijan jutut, että ajattelin tehdä sen putkiaivoille riittävän lyhyen ja yksinkertaisen sanakirjan. Vähän niinkuin puolustuksen puheenvuorona. Eli seuraavassa tärkeimmät tärpit Ihminen-Kissa-sanakirjastani:

AAMU: Tämä vuorokaudenaika alkaa vuodenajasta riippumatta reilusti ennen auringonnousua ja päättyy siihen kun palvelija hoippuu ulko-ovesta töitäpäin.

HERÄTYS: Ääni-, haju- ja tallomisversio. Hajuversio näistä toiminnallisesti hitain, koska se tunkeutuu pikkuhiljaa mukanukkuvan palvelijan alitajuntaan; tällä saa syvänkin unen muuttumaan lempeästi kohti valveunipainajaista ja palvelija on heräämishetkeä seuraavan akateemisen vartin vain fyysisesti läsnä, mutta pystyy vielä lihasmuistillaan tuhansien toistojen varmuudella antamaan sheebat kaapista. Sen tajunnantaso tosin riippuu siitä kummasta päästä oon möhnät lykänny ja mihin. Tallomisversiossa auttaa kokemusperäisesti hankittu ihmiskehon anatomian tuntemus. Ääniversio on käytännössä helpoin, koska kirjahyllyssä on (edelleen) paljon pikkutavaroita pudotettavaksi ja seinissä ehjää tapettia raavittavaksi.

HYGIENIA: Hygienianhoidossa olkapäät vaikeimmat ja hanuri helpoin. Ihmiset on hölmöjä; eivät osaa edes omaa hanuriaan nuolla, vaikka väittävät töissä joutuvan tekemään sen esimiehen vastaavalle. Moon tän kommentointiin jäävi, kun ei meillä kissoilla ole esimiehiä.

IHMISFLIPPERI: Ylivoimaisesti hauskin keksimäni öinen seurapeli, jossa jotain mahdollisimman äänekästä pyöreää esinettä nopein liikkein huoneesta toiseen liikuttamalla saan kyykkyjuoksuun aivan liian raihnaisen palvelijani aktivoitua liikunnan älämölöihin. Parhain peliaika klo. 02.00-04.00, jonka jälkeen ihmisraunion viereen kehräämään mennessäni tiedän sisäistäneeni ihmiselle v*ttuilun syvimmän olemuksen.

IKKUNA: Seinälle ripustettu läpinäkyvä levy, josta ei pääse rapsuttamalla läpi. Eeeeei vaikka toistaisi saman rituaalin päivittäin. Joka päivä. Ympäri vuoden.

IKKUNALAUTA: Ikkunan alle ja seinän ulkopuolelle sijoitettu sekä hyvin rakenteisiin resonoiva peltilevy, jonka päällä eestaasjuoksun aiheuttaman dumdurudumdurudum-saundin tahdissa ei juuri nukkumatti unihiekkaa heittele.

KEITTIÖN LATTIA: Dresdenin pommitus. Harmageddon. Mun jäljiltä. Hyvä paikka levitellä/talloa se osuus sheebasta, joka ei mahdu pakkiin ja jota ei halua uudelleen tarjottavan. Vittuilu ja viiksikarvat on sanakirjassa samalla sivulla, joten laita vaan paksukainen rasti ruutuun tekosyyn kohdalle jos ei sun niksnakspolvet enää kyykistelyyn taivu. Tai tuo se matto takaisin…eeeeehhhehheh…ennen kuin mäntysuopa loppuu.

KEITTIÖN PÖYTÄ: Jos mä joku aamu sallin ton ihmisen herätä ihan itte, niin se löytää mut siitä elbaamasta kalapuikkoasennossa. Karvanlähtöaikaan pöytäliina on loistava alusta hinkata se poies se osuus valkoisista selkäkarvoista, joka ei tarttunut yöaikaan nukkuma-alustana käyttämiini palvelijani mustiin työhousuihin.

KISSANKIUSAUSKONE. Ihmisinsinöörin ilmeisesti ainoastaan kissaeläinten kiusaamiseen kehittämä kodinmasiina from the Hell. Käyttötarkoitus mulle tuntematon ja ilmeisesti myös tuolle tekniikna maisterille, koska käyttää sitä todella harvoin ja silloinkin kovin lyhytaikaisesti. Ihmistenkielellä kutsutaan muistaakseni pölynimuriksi.

MATOLAATIKKO: Valtakuntani paras ledivaloilla koristeltu istuma-alusta. Pitää yllä yhteydet ulkomaailmaan ja mun persauksen lämpimänä.

MATTO: Painisparrikaveri, josta mätkitään takatassuilla etutassujen pitäessä kiinni, korvat takaviistossa ja silmät päässä seisten. Tämän aktiviteetin syytä/tarkoitusta Me Kissat emme ihmiskunnalle kerro. On sen verran diippiä shittiä, ettei ihminen pysty sitä tietoa sisäistämään…

MUSTANAAMA: Naapurin aseksuaali kissaeläin, joka on mennyt kusemaan reviirinsä rajan pikkasen liian lähelle mun autotallinramppia. Tuijotuskisassa tulos vielä ratkaisematon ja öisiä nyrkkeilymouruntamatseja olen joutunut vähentämään, koska edellisestäkin antibioottikuurista on vielä yksi levy jäljellä.

NAAPURIN KOIRA: Tosielämän non-stop spedeshow takapihallani. Saksanpaimenkoiran saa raivon partaalle istumalla aidan omalla puolella pyykkitelineen päällä ja siristelemällä silmiä vastatuuleen. Homman pikkubonuksena se, että palvelija pelkää sakemanneja 7 tikin verran ja minä taas en.

NOKIA. Tolle kasaridinolle aivan liian vaikea elekrtoniikkaihme, jolle se yrittää epätoivoisesti olla elämässään trendikkäänmukahauskasti online, vaikka blogilla on vain neljä lukijaa joista se kolme tuntee. Käikäleen piti kestää myyntimerkonomin mukaan vettä, mutta pikkuruinen kissanpissinliri sai kapulan vaikenemaan ikuisesti ja palvelijan puhumaan puhelimenhuoltoliikkeessä kuiskaten. Mikähän on alhaisin desibelimäärä, jolla ihminen pystyy ymmärretysti sanomaan toiselle ihmiselle lauseen ”sen päälle kusi kissa”? Tosikissamiehen ässätesti.

OIKOTIE. Ikkunaväijystä syömään mennessä reitti lyhenee kokonaista 15 cm, jos kävelee näppiksen yli sen sijaan että kiertäisi näytön takaa. Vanhasta läppäristä puuttuu X- ja C-näppäin juuri tästä syystä.

PAHVILAATIKKO: Maailman Paras Keksintö, joka melkein voittaa hienoudessaan muovikassikuset.

PARAKKI: Tämmosten alla meni joulu ja juhannus ns. omatoimimatkoilla. Suomen kielestä ei oikein löydy sopivia sanoja kuvaamaan sen näyn koomisuutta, kun kalju aikamies makaa maassa vatsallaan ja lepertelee pehmosesti sheebakuppi kädessä notta ”kiskiskistuletuletule”. Kahden kaupunginosan välisestä konttimatkasta aiheutui elämää suurempi jet-lag, jonka seurauksena pari päivää vain nukuin, söin, join ja ripuloin.

RUNDI (SISÄ): Olohuoneesta keittiön läpi saunaeteiseen, josta tiukka oikea eteisen läpi takaisin olkkariin. Juostaan aina täysillä matot rutaten. Viiden sekunnin kierrosaikaennätystä parannellessa ei ole juuri aikaa ihmisiä(kään) väistellä.

RUNDI (ULKO): Etuovelta pysähtymättä talo kiertäen takaovea rapsuttamaan. Tämä toimii ainoastaan kirpeinä pakkasaamuina.

TIMING: Ajoitus. Palvelijan aktivoinnin kannalta palvelukäskyn esittäminen tulee tapahtua parhaimman tehon aikaansaamiseksi täsmälleen oikea-aikaisesti: A. Juuri kun se on istunut vessanpöntölle, B. Ensimmäisen löylykauhallisen osuttua kiukaalle, C. Kun se on asettunut peiton alle ja liike lakkaa, D. Mihin tahansa aikaan aamuyöstä ennen kuin se ehtii vajota REM-uneen. D. Kun Suomi-Ruotsi-lätkämatsissa osuu aloituskiekko jäähän.

TUHNU: Siinä vaiheessa kun se huomaa hännän juuresta mutkalla, niin se on jo myöhässä. Täysin äänetön. Yllättäen sisäänhengitettynä hajun aiheuttama henkinen tuska on lähes uskonnollinen kokemus.

TUIJOTUS: Tällä saan myssytettyä ihmisen mielen, johon tämä psyykkaustapa uppoaa kuin varpaat karvalankamatolle maanantaiaamuna vääntämääni kakkaan. Tämän takia muinaiset egyptiläiset piti kissoja jumalina ja pölhömmät pohjoisen kansat noitina.

TYÖPÖYTÄ: Tietsikan näytön takana on ehkä maailman paras piereskelypaikka näköalalla sellutehtaalle ;). Kts. Tuhnu (ja ikkuna).

UFO: Reilu metrin mittainen ja muovisen näköinen tähtiportti, johon minut abduktoidaan keväisin kun se isompi yskä iskee. Sen jälkeen mut roudataan johonkin stratosfääriin tai Lauritsalaan, jossa humanoidit ottavat kokeita sekä lataavat koneeseen semmoset mömmöt notta herään seuraavan kerran himassa ektoplasmat punkassa ja aikajanalta on kadonnut pari tuntia (eka kerralla katosi pari ruumiinosaanikin, joiden tarkoitusta en vielä ehtinyt ymmärtää vaikka siskolta kysyin).

ULKO-OVI: Toinen seinässä oleva levy, joka aukeaa ikkunasta poiketen rapsuttamalla. Päivisin isännän hereilläoloaikaan riittää vieno yhden tassun hieronta, kun taas hiljaiseen yöaikaan toimii paremmin istuma-asennosta tehty kahden tassun konekivääriversio. Taktisesti takaovelle synkronoitu sisko nostaa REM-unesta revityn palvelijan pulssia potenssiin 4, koska aamuyöstä sen aivot ei rekisteröi ääniä stereona. Kuratassuilla valkoiseen oveen duunatut graffitit kertovat vierailijoillekin notta kuka täällä käskee ja kuka on käskevinään. Ulospäinmeno vasta toisella avauksella.

Eiköhän noilla alkuun pääse…moi.

Internetin hienomotorista hiplailua soroptimistien 9 kilon hauella

Olen hienomotorisesti lahjaton ja ilmeisen isosti. Nyt ei onneksi ole kuitenkaan kyseessä sen vaarattomampi asia kuin taas kerran nämä tablettien hipelöintinäytöt. Olen tuossa nyt treenaillut sen sujuvaa käyttöä ja kyllä on tullut netti tutuksi, kun on tahtomattaan tullut käytyä mitä ihmeellisimmillä sivustoilla häröömässä. Olen liikutellut peukaloa lähes näytön suuntaisesta asennosta aina 90 asteen kulmaan voimalla ja voimattomasti sekä käyttänyt sitten tätä go and stop-tekniikkaa, jossa peukun pää laitetaan huolella johonkin tyhjään kohtaan, flipataan ylöspäin ja pysäytetään siihen kohtaan johon oletan haluavani päästä. Kuitenkin tulee aina klikattua peukulla jotain linkkiä ja hätäpäissään poispyrkiessä merkattua nimensä johonkin kuvaan, jossa ”Teuvo Kemiöstä on saanut 9 kilon hauen”. En myöskään tiedä mitä ”Soroptimist International on Malabon” tekee työkseen, enkä uskalla googlettaa; pyysivät kuitenkin ilmeisesti käymään kylässä...

Just joo....ja sitten kun on löytänyt jotain etsimäänsä, niin eikun peukku heilahtaa sen verran yläviistoon että kirjaimet menee kissan kokoisiksi ja vastaliike vain pahentaa tilannetta. Oikean käden pinsettiliikkeellä kuvaa pienennettäessä ei ruudulla tapahdu mitään, mutta about ranneluiden kohdalta kuuluu äänekkäästi naks-naks-naks. Kahden peukalon zoominpienennystekniikkaa rajoittaa keskussairaalan lääkintävahtimestarin kipsaamistaidottomuuden takia rajoittunut peukaloiden liikelaajuus, vaikka rytmi olisikin kohdallaan. Siinä vaiheessa kun pitää laittaa kone pöydälle ja ottaa etusormet käyttöön, niin lienee jo todistettu, ettei tämä taida olla ollenkaan meikäläisen härpäke. Vaikka mainosmies sanoikin, että tämä tietotekniikan ihme on parasta mitä elokuvillekin on tapahtunut sitten popcornin keksimisen. Taidan lähteä Saimaan rantaan katsomaan, onko vesilinnut jo lähteneet etelään...nyt ois jotain millä heittää.