Jos kertoisin nyt viittomakielellä kuinka syvältä hanurista tämänhetkinen tuhannen pikkuoravan kumulatiivinen kokovartalo**tutus on, niin se viittoma olisi kyynärpäätä myöten ja tulisi sormina nenästä. Ajattelimpa tuossa aamusella lähteä viettämään viimeistä lomapäivää lainamökille jonnekin tarunhohtoiseen Kymenlaaksoon, mutta tuo kuningaskuntansa kruununjalokiveksistä kirkkain ja foordeista mondeoin oli asiasta eri mieltä. Ensimmäiset jaardit kehräsi arvon foordiloordi kissamaisen hempeästi ja kierpoksi pisteli pökköä pesään vatasen arskamaisella sulavuudella, mutta jo Harapaisen highwayllä erosi voimansiirto eeuusta ja sanoi selkeän rouhealla tankerolla notta kilikilikops ja kytkinremonttiin tilulilu sekä tili tyhjäksi. Jipppiiiih sano Jippomies kun sukellusveneestä Samariinit loppu… Liikkeen pysähdyttyä oli psyykkinen olemukseni hetken aikaa hengenpelastusliiton terminologialla kuvattuna eloton mutta rekka-auton töötti kumosi juuri ajatteluelimelleni langettamani elvytyskiellon. Ja taas jatkettiin rollattorimummorallia kohti jo niin kovin tuttua korjaamosetää tinnituksen soittaessa tilisaldoa trashmetalliriffillä.
Niin vaihtui niksnaks nanosekunnissa sauna-makkaranpaisto-relaksaatiosessio kaljukahviin PallonTeboilin hiprakkaisen herra- tai rouvasseuran ultrarelassa älämölössä jossa kertaus on konkreettisesti ”opintojen” äiti. Ai taivas että onkin kaljamaan keihäänheittäjillä valmennus kunnossa. Mutta toista oli ennen ja varmaan myös huomenna kun näiden valmentajien simmukoiden sivuttaisliike alkaa palailla. Jooh. Minulle voi vapaasti lähettää uusia kirosanoja, koska luettelin kaikki tuntemani täysillä kohta ex-kuljetusvälineelleni ja lisäsin perään vielä freestailina muutaman sukupuolielinmuunnelmanimityksen jota en aiemmin tiennyt osaavanikaan.
Verkkopankkiin kirjautuessa piti toisen hutin jälkeen hakea kaapista se isompileegonen näppis kun ei nuo hiplailunäyttikset taivu semmoseen traumatremoloon jota kädet sheikkasi aivoihin pakkautuneen testosteroni-adrenaliinipaukun paetessa päästä persaukseen parasta mahdollista vauhtia huomattavasti nopeammin. Vaikkei sillä hetkellä todellakaan ollut enää mihinkään kiire. Niih. Koska miljoona lokkia eivät olleetkaan väärässä tuon kulkuväline/euroviemärin suhteen. Mie laitan yöksi tikkataulun sen katolle, että osuvat jatkossa paremmin. Tällä hetkellä aivojen sulamisen estää vain päässä tuskanhiestä kyllästynyt lippahattu, mutta onneksi synkkenevä syksy vie pikkuhiljaa taas valon luonnosta. Ugh.
Nyt eikun Rammsteinia luureihin ja täysillä. Näin se pitää kesäloma lopettaa.
PS: Semmosta kivaa vielä, että äsken terassilla kahvikuppia nautiskellessa pisti pohkeeseen paarma tai ampiainen. Menee sitten iltakin mukavasti kun jännää miten jalka turpoaa. Kivakivakiva…
