Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Kuokkavieraana kansallisvaalikarkkimaassa

Tein some-lakkoni päätöksen kunniaksi pikavaalikiertueen Lappeenrannan torin markkinahumussa tarkoituksena skannata isänmaamme astialle hamuavien kansallisvaaliehdokkaiden vaalikunto ja -karkit.

Ensimmäisenä torin nurkassa nosteli maamme työnorjia Zorron yöstä ainayhtäihanasti punaisessa nahkarotsissaan jo valmiiksi kansamme edustushommissa kannuksensa sössinyt paikallisvaikuttelijatar hymyillen samalla urheasti aivan liian läheltä omia murheitaan ärisevälle paikallisääliölle. Vieressä liisaili ihmemaassaan ex-ministeri, joka huolellisesti etusormi pystyssä kertaili aikaisempia virheitään. Appelssiinimukikarkille 9+.

Perusjutskailijoiden hartianlevyisessä vaalitakakenossa ryhdikkäästi Suomea rahkasuosta nostavat pelottavanoloiset junantuomat punttiukot jatkoivat ansiokkaasti ”älä kysy noin vaikeita sanoja”-kampanjaansa, koska timppa ei taaskaan ollut paikalla eikä kukaan muukaan osannut puhua mietäsietä (pl. se vaalitelttansa snaroissa peippaileva Beaver of Skinnarila). Olivat kuitenkin ainoina älynneet ulkoistaa puolueensa naisten äänen omaan telttaansa 10 m päähän naistenasemointejaan höpöttelemään. Ilmanalaan nähden torin siisteimmät pipot ja huomioliivit Hymiö like.

Torin reippaimman kättäpäivään tuikkasi kahvikoppiensuoralla nimensä unohtanut nuorimies, joka hyvin opetetulla teesipälpätyksellään osasi kohahduttaa kuuloetäisyydellä olevia kokemattomuudellaan, mutta saman hyvänhajuisten puolueen järrrrrrrkyttävän upean näköinen sukunimikaimatar pysäytti olemuksellaan. Huhhuh. Mainostoimistonmakuisen vaaliteemaston kolmannen ranskalaisen viirun kohdalla oli jo pakko paeta, koska en näillä pakaroilla olisi pidempään pystynyt paniikkikakkaa pidättelemään niinkään lempeiden jos-me-emme-nyt-päläpälä-niin-maailmanlopunennusteiden edessä. Syke laski vasta hoettuani kahvikojussa hetken ”muista ostaa melatoniinia”-mantraa vety handussa.

Jo voittajaksi julistautuneesta kaupunkicowboyryhmästä ei päässyt poikittainkaan ohi, joten kovasti ilahdutti että hississä yleensä kengistään kovin tarkka hymyilijä muisti neljän vuoden tauon jälkeen melkein nimenkin oikein ja yritti kovasti olla samaa mieltä joka asiasta. Olisi varmaan vaalihaipissaan vaihtanut Mondeoni talvirenkaatkin, jos olisin älynnyt ottaa ne mukaan. Harmi etten itse osaa sanoa ”Kyllä mie siuta ymmärrän” yhtä pokerinaamalla niinkin kaukaisesti poissaolevana. Matkaa jatkaessani kahmaisin ständittömien varajeesustelijademokraattien mukista kaksi (2) karkkia ihan hyvitykseksi niistäkin veroeuroista.

Viherpiipertelijöiden luomumustekynästä oli ekologisesti muste loppunut, mutta miellyttävästi hymyilevän ja laveasti määriteltynä kollegan vaaliteesit luettuani en enää halunnut ääneen myöntää valmistuneeni aikoinaan saman oppilaitoksen samalta linjalta. Kaipa niistä samoista opintomonisteista olisin minäkin aikoinaan voinut lukea vain ne rivinvälit, mutta elämä on…paska laji, vaikka termodynamiikan lait toimivat muistaakseni vielä Suomessakin sarkasmin ollessa huumorin haastavin osa-alue. Leikki leikkinä ja roskapöntön kylki on minustakin sopivan sijaan hieno paikka vaalimainokselle. Näin jälkeenpäin ajateltuna.

Torin ainut julkisesti säänkestäväksi kommunistiksi julistautunut dinosaurus seisoi kahviteltan jonossa pyytämässä lisää kermavaahtoa muurinpohjalettunsa päälle. Voimasanojen seasta ymmärsin hänen jo tosin luopuneen politiikasta, joten tohdin häntä rehellisesti lohduttaa siitä, ettei ne hänen lukuisat vaalitappiot tod.näk. johtuneet niistä vaalimainoksen flanellipaidan kainalolaikuista. Noh.

Edellisten perusteella olen yhä vakaammin päättänyt perustaa sen äärimaltillisten M@-puolueen (lausutaan ämmät). Meidän kaikkeensopiva vaalisloganimme on että me emme venettä keikuta. Ollaan samaa mieltä kaikkien läsnäolijoiden kanssa ja myös tarvittaessa eri mieltä, jos enemmistö sattuu olemaan sillä hetkellä jotain samaa tai muuta mieltä. Jatkuvasta takinkääntämisestä saatavalla staattisella luomuenergiasähköllä Me M@ saamme Suomen jämäkästi nousuun kohti uutta kirkkautta.

Laitan kuitenkin vaalipäivän aamuna herätyskellon soimaan. En kyllä enää ihan varma että miksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti