Vaikeeta olla vaatimaton, silloin kun operoi jollain elämänalueella niin omilla leveleillä, ettei niille muilla tasalämpöisillä ole onneksi mitään asiaa ja vaihtolämpöisistäkin juuri ja juuri muutamalla vasemmalta oikealle lukevalla pilipalian laudaturin luotettavassa kirjeyliopistossa suorittaneella digitalianalisti-symbolisuunnittelijalla. On senverran jouheasti sujunut tämä meikäläisen tiedonhiihdon verenvaihto stabiilista mobiiliksi, että ajattelin jatkossa koota tämän aihealueen kompastelut omaan niksinurkkaan. Terapiaksi itselle ja ohjenuoraksi muille kuuluvuusalueensa Geettömissä sudenkuopissa kyyneleitään nieleskeleville.
Viikon tuossa ehdinkin nautiskella yhteystiedottoman mobiili-informaation valtaväylän orgastisen pehmeässä syleilyssä kellumista, ennenkuin operaattori alkoi ahdistelemaan. ”Vaihda SIM-kortti 23.10 klo 13.25 tai tulee turpaan”-tyyliin kirjoitettuja tekstareita tuli ainakin neljä, joista viimeinen 10 min ennen H-hetkeä. Onneksi ei mitään nuppinappeja vedä, koska en muutenkaan tommosen hehkuttamisen jälkeen ollut ihan varma osumistodennäköisyydestäni niin pienellä kortilla niin naftiin rakoseen käsien vapistessa odotuksen huumassa vakaan tietoisena omasta lahjakkuudesta herättää käsiin kuollut elektroniikkavempele henkiin. Tekstariohjeista puuttui tyypilliseen tapaan se mitä sitten-osio? Lentääkö Hornetit yli maamme-laukun raikaessa onnistumisen kunniaksi vai saapuuko Saunalahden mustiinpukeutuneet gorillat raahaamaan mokaajan ikkunattomaan kellariin mätkittäväksi kumipampulla jalkapohjiin? Onneksi pienen räpläyksen jälkeen homma onnistui hienosti, vaikka meikäläisen urheilutaustalla minkä tahansa tiiliskiveä pienemmän ja kevyemmän esineen liikuttelu johonkin ennalta määrättyyn suuntaan on haastava homma.
Se neljännen Geen ilmestyminen siihen mustaan yläpalkkiin ei varmasti tule muuttamaan toimintaani mobiilimaailmassa millään tavalla, mutta pitihän sitä käydä vähän kehaisemassa wannabe-kollega 2G-opistoinssille tyyliin jotta revis tosta...ei niitä yliopistoja ihan turhaan käyty. Hajoo sie vaan poika vaikka pakkaseen savumerkkeinesi sillä aikaa kun tippalinssi soittaa neljän geen raikkaudella Tokioon sanoon notta kiitos Sony valosta tunnelin päässä. Tosin esimies totesi, etten minä noin montaa Geeta mihkän tartte; ei se ole vielä viidentoista työvuodenkaan jälkeen oppinut arvostamaan minun luovaa kykyäni väistellä kaikkien teknologisten kehitysaskelten mukanaan tuomia tehokkaampia toimintatapoja pelkästään remuaaltosen verbaliikalla ja pullakahvipalkkio-delegoinnilla.
Aamusella kapulaa uudelleen tarkastellessa oli siihen mustaan yläpalkkiin ilmestynyt kaksi uutta pikkuvituketta ilmeisesti jotain toimintoa odottamaan. Ikänäön rajamailla pystyin jotenkuten erottamaan hahmot ja ajattelin jo selvästi virtuaalimaailmaan integroituneena etsiä neuvot suoraan puhelimesta. Noin 5 minuuttia ohjeet-valikkoa etsittyäni löysin vihdoin tuki-nappulan, jota napautettuani avautui xperia-Care sivu ja tuli hetkeksi hyvä olo...että vielä edes joku välittää minustakin. Hyvä olo tosin haihtui nopeasti, kun yritin ladata käyttöohjetta ja 3 sekunnin päästä yläpalkki olikin sitten täynnä niitä ihania pikkuvitukkeita. Omasta mielestäni en oikeasti ehtinyt siinä välissä muuta kuin hengittää syvään sisäänpäin, mutta Sony vilautti keltaista ”Deutsch” laatikkoa ja latasi viisaampana varmuuden vuoksi viisi saksankielistä pdf:ää johonkin päin puhelinta. No eipä siitä onneksi mitään apua olisi ollutkaan, koska niissä ohjeissa esitetystä 45 vitukkeesta ei yksikään vastannut etsimääni. En syytä tästä puhelimen suunnittelijaa; turhahan sitä on sivutilaa uhrata sellaisille symboleille, jotka kaikki maapallon ihmiset yhtä lukuunottamatta tajuavat ohjeettakin. Lisäksi paniikkia lievensi kollegan toteamus, että ”mikään näytön symboli ei osoita akuuttia ongelmaa, jos siinä ei ole mitään punaista tai se ei vilku”.
Tänä aamuna noita pikkuvitukkeita ei sitten jostain syystä enää siinä palkissa näkynyt ja Etelä-Saimaan alla piiloiteleen pakkauslaatikon kyljestä aamurähmän läpi tavaamassani puhelimen nimessä olikin viimeinen kirjain X:n sijaan M. Eli tulipa taas perseelleenmeno optimoitua tässäkin hommassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti