Ängriböördin kommandopipokalastusta vessanpöntön syövereistä

EI jumalauta oikeesti. Kaikkeen sitä ihminen sunnuntai-iltana joutuukin. Päivittelin ajankuluksi feisbuukia ja alkoi yht’äkkiä kuulua vessasta helevetinmoinen lätinä ja älämölö. Minä tietysti singahdin parasta mahdollista vauhtia huomattavasti nopeammin paikalle…ja jumalauta…vessanpöntössä räpiköi ehta pikkulintu (oli päässyt ilmeisesti ilmastointiputkien kautta vessaan ja pudonnut suoraan pönttöön). Minä siinä sitä paljain käsin kahmimaan, mutta tappeli vähän turhankin raivoisasti vastaan. Hetken paniikkiähkittyäni riensin eteiseen ja tempasin hyllystä pipon. Takaisin hyyskään ja kahmaisin linnun hajulukosta pipoon. Eikun lintupipo kädessä kylppäriin ja ohijuostessa ensimmäinen pahvilaatikko nurin lattialle sekä lintu siihen elpymään.

N. 15 minuuttia kuivailin uutta ”ystävääni” nenäliinalla ja froteepyyhkeellä, ennen kuin se ennalta arvaamatta singahti laatikon nurkkaan minua vihaisesti mulkoilemaan. Minä löin laatikon kannen päälle ja jätin sen 15 minuutiksi siihen lattialämmitykselle lämpiämään; kävi vielä lintulaudalta hätäpäissäni hakemassa siemeniä, jotka laitoin laatikon kantoaukosta sille ”evääksi” ja evakuoin kaksi sähisevää kissaa eteiseen. Noin 2,5 vihreen palmallin jälkeen lähdin tarkistamaan tilannetta ja raotin ”hieman” kantta (VIRHE), jolloin lintu singahti poskeni vierestä lentoon ja suihkukaapin taakse. Kyllä voin sanoa, ettei vähään aikaan ihan niin hiki ole ollut, kun pienessä kylppärissä yrittää muiluttaa lintua kylpytakkini huppuun. Yllättävän paljon pieniä kolosia sitä mahtuu niinkin pieneen kylppäriin... Hetken hektisen taistelun jälkeen sai linnun hellästi kylpytakkiin pesukoneen ja sukkakasan takaa. Eikun tosielämän very ängribööd pihalle ja aika raivoisasti se siitä singahtikin vapauteen kohti taivasta. Prkl.

No eipä jäänyt linnusta muistoksi kuin märkä pipo, hikinen T-paita, pahvilaatikollinen rojua keittiön lattialla ja kaaostilassa oleva kylpyhuone...mutta lintu voi hyvin  *huoh*